Miten asiat toimivat Suomessa?

Yhteistyö paikallisen tilitoimiston kanssa on strateginen valinta, niin ulkomaisille yrityksille, jotka harjoittavat liiketoimintaa Suomessa, kuin myös paikallisille pienyrittäjille.

 

Kumppanuus auttaa yrityksiä navigoimaan monimutkaisessa verotusjärjestelmässä ja varmistaa, että yritykset noudattavat kaikkia ajankohtaisia lakeja ja määräyksiä. Ilman oikeaa tietämystä on olemassa riski, että liiketoimintaa harjoitetaan väärin. Tutustu alla oleviin suomalaisiin työllisyys-, sosiaaliturva- ja verosääntöihin.

Viralliset kielet

Suomi & Ruotsi

Pääkaupunki

Helsinki

Valuutta

euro (€, EUR)

Väestö

5,6 miljoonaa

Ilmasto

Neljä vuodenaikaa

Yritysverotus

Yritysverotus.

Työntekijöiden tuloverot

Suomessa palkansaajien tuloverot kerätään Verohallinnon toimesta. Suomen verotusjärjestelmä on progressiivinen, mikä tarkoittaa, että veroprosentti kasvaa tulojen noustessa. Tässä on yleiskuva siitä, miten palkansaajien tuloverotus toimii. 

 

Veronalainen tulo: Veronalaiseen tuloon kuuluvat palkka, bonukset ja muut työnantajalta saadut korvaukset. On tärkeää huomata, että jotkin edut voivat myös olla veronalaista tuloa.

 

Veroprosentit: Veroprosentti (ennakonpidätysprosentti) edustaa prosenttiosuutta, joka toimitetaan tulostasi. Veroprosentti määräytyy kalenterivuoden aikana saamasi ansiotulon mukaan. Ansiotuloja ovat esimerkiksi palkat, eläkkeet ja edut. Lopulliseen veroprosenttiin vaikuttaa muun muassa vuositulot, kotikunta, erilaiset vähennykset ja mahdollinen kirkkoon kuuluminen. 

 

Ennakonpidätys: Ennakonpidätys toimitetaan yleensä työnantajan maksamasta palkasta. Se tarkoittaa, että työnantajasi laskee ja vähentää veron ja sosiaaliturvamaksut palkastasi ennen sen saamista. 

 

Verovähennykset: Suomi tarjoaa erilaisia vähennyksiä, jotka voivat pienentää veronalaista tuloasi. Tavallisia vähennyksiä ovat esimerkiksi asumiskustannuksiin, matkakustannuksiin ja tietyt työperäisiin menoihin liittyvät vähennykset. On myös vähennyksiä, jotka eivät liity työhön. Useimmat vähennykset tulee ilmoittaa itse. Voit ilmoittaa vähennykset hakiessasi verokorttia tai henkilökohtaisessa veroilmoituksessa. 

 

Esitäytetty veroilmoitus: Verohallinto lähettää joka kevät automaattisesti esitäytetyn veroilmoituksen yksityishenkilöille. Esitäytetty veroilmoitus sisältää tiedot edellisen kalenterivuoden tuloista ja vähennyksistä. Jos vähennyksiä ei ole otettu huomioon esitäytetyssä veroilmoituksessa, voit ilmoittaa ne annetussa määräajassa, jotta ne otetaan huomioon lopullisessa verotuspäätöksessä. 

 

Veronpalautus tai jäännösvero: Kun Verohallinto on käsitellyt henkilökohtaisen veroilmoituksesi, saat verotuspäätöksen, joka kertoo, oletko maksanut liikaa vai liian vähän veroa. Jos olet maksanut liikaa, saat veronpalautuksen. Jos olet maksanut liian vähän, sinun on maksettava jäännösvero.

 

Verosopimukset: Jos saat tuloja sekä kotimaastasi että toisesta maasta, voit olla verovelvollinen molemmissa maissa. Jotta et joutuisi maksamaan veroa kahdesti samasta tulosta, maat ovat tehneet erilaisia verosopimuksia keskenään. Näissä sopimuksissa sovitaan, mikä maa verottaa eri tilanteissa. 

Työnantajan lakisääteiset sosiaaliturvamaksut

Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, on sosiaaliturvamaksuja, joita sekä työnantaja että työntekijä maksavat erilaisten sosiaalisten etuuksien ja palveluiden rahoittamiseksi. Nämä maksut rahoittavat osittain Suomen hyvinvointijärjestelmää ja auttavat kattamaan terveydenhuollon, sosiaalietuuksien ja muiden julkisten palveluiden kustannuksia. 

 

Alla on yleiskuva työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuista Suomessa:

 

Työeläkevakuutus: Työntekijät maksavat osan palkastaan Suomen eläkejärjestelmään. Tämä rahoittaa sekä nykyisiä että tulevia eläkkeitä. Työnantaja yleensä vähentää tämän maksun suoraan palkastasi ja maksaa sen eläkevakuutusyhtiölle. Sekä työnantaja että työntekijä osallistuvat työeläkevakuutuksen rahoittamiseen.

 

Työttömyysvakuutus: Tämä maksu rahoittaa muun muassa työttömyyskorvauksia ja tukea työttömille. Työnantaja vähentää yleensä tämän maksun suoraan palkastasi ja maksaa sen Työllisyysrahastolle. Sekä työnantaja että työntekijä osallistuvat työttömyysvakuutuksen rahoittamiseen.

 

Sairausvakuutus: Sairausvakuutusmaksu rahoittaa sairausvakuutusjärjestelmän kuluja, kuten korvauksia sairauslomista, kuntoutuksesta ja vanhempainvapaista. Työnantaja maksaa sairausvakuutusmaksun Verohallinnolle. Työntekijän sairausvakuutusmaksu sisältyy ennakonpidätysprosenttiin. 

 

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen vakuutusmaksu: Tämä maksu rahoittaa korvauksia työperäisistä onnettomuuksista ja vammoista. Se kattaa lääketieteellisen hoidon ja kuntoutuksen, jos loukkaannut työssäsi.

 

Ryhmähenkivakuutusmaksu: Työnantajan on otettava ryhmähenkivakuutus työntekijöilleen, jos se on sovittu työnantajaa koskevassa työehtosopimuksessa. Ryhmähenkivakuutus otetaan yhdessä työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vakuutuksen kanssa. Ryhmähenkivakuutusmaksu rahoittaa korvauksia työntekijän kuolemantapauksessa.

 

Lisäksi edellä mainittujen maksujen lisäksi voi olla muita vakuutusmaksuja, jotka rahoittavat erilaisia etuja, joita työnantaja tarjoaa työntekijöilleen, kuten ryhmävakuutuksia tai etuja työehtosopimuksen mukaisesti.

 

On tärkeää huomata, että työnantaja maksaa osan näistä sosiaaliturvamaksuista, ja niiden kokonaismäärä vaihtelee riippuen tulotasostasi ja muista tekijöistä. Työntekijän sosiaaliturvamaksut pidätetään yleensä automaattisesti työntekijän palkasta joka kuukausi. 

 

On myös mainittava, että Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on laaja ja sisältää monia muita etuja ja palveluita, joita ei välttämättä rahoiteta edellä mainituilla sosiaaliturvamaksuilla. 

Työajat suomessa

Työaikalaki: Suomen työaikalaissa säädetään työaikaan liittyvistä asioista, kuten työpäivän pituudesta, tauoista, ylityöstä ja lepoajoista. Työaikalaissa säädetään, että säännöllinen työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mutta näistä ajoista voidaan poiketa työehtosopimuksen tai työnantajan ja työntekijän välisen sopimuksen perusteella. 

 

Ylityö: Jos työntekijä työskentelee säännöllistä työaikaa pidempään, katsotaan se ylityöksi. Ylityö säädetään laissa ja se voi tarkoittaa korotettua palkkaa tai korvaavaa vapaa-aikaa ylimääräisistä työtunneista. 

 

Tauot: Työlainsäädäntö asettaa vähimmäisvaatimukset tauoille. Lain mukaan työntekijällä on oltava vähintään puolen tunnin tauko, jos työaika on yli 6 tuntia. Tätä taukoa ei yleensä lasketa työajaksi eikä sitä siten makseta työskenneltynä aikana. 

 

Työehtosopimus: Monet työnantajat ja työntekijät Suomessa ovat sitoutuneet työehtosopimuksiin. Nämä sopimukset voivat sisältää tiettyjä sääntöjä työajoista, ylityöstä ja muista työehdoista. Työehtosopimukset voivat vaihdella toimialan ja ammatin mukaan.

 

Joustavat työajat: Joustavat työajat ja osa-aikatyö ovat yleisiä Suomessa. Nämä järjestelyt voivat vaihdella ja olla edullisia sekä työnantajille että työntekijöille. Niitä voidaan myös säännellä työehtosopimuksilla.

 

Työajan jakautuminen: Joissakin tapauksissa työaika voidaan jakaa epätasaisesti viikon tai pidemmän ajanjakson aikana. Esimerkiksi työntekijä voi työskennellä pidempiä päiviä tietyillä viikoilla ja sitten olla lyhyempiä työpäiviä tai vapaa toisina viikkoina. Tätä voidaan säännellä työehtosopimuksella tai sopimuksella.

 

Yötyö: Yöllä tehtävää työtä voidaan säädellä erityisesti työntekijän terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Yötyöhön ja siihen liittyviin korvauksiin on sääntöjä.

 

Vapaa-aika: Työlainsäädäntö säätelee myös oikeutta vapaa-aikaan, mukaan lukien lomaan, sairauslomaan, vanhempainvapaaseen ja muihin poissaoloihin. 

.

Lomapäivät suomessa

Uudenvuodenpäivä: 1. tammikuuta.

 

Loppiainen: 6. tammikuuta.

 

Pitkäperjantai: Liikkuva pyhäpäivä, joka sijoittuu perjantaille ennen pääsiäistä.

 

Pääsiäinen: Pääsiäispäivä ja toinen pääsiäispäivä ovat liikkuvia pyhäpäiviä, jotka vietetään yleensä huhtikuussa.

 

Vappu: 1. toukokuuta on juhlapäivä Suomessa, usein liittyen kevääseen ja työväenliikkeeseen. Suuri juhla erityisesti opiskelijoille.

 

Helatorstai: Liikkuva pyhäpäivä, joka sijoittuu 40 päivää pääsiäisen jälkeen.

 

Juhannusaatto: Juhannusaattoa vietetään aina perjantaina kesäkuun lopussa.

 

Itsenäisyyspäivä: Suomen itsenäisyyspäivää vietetään 6. joulukuuta.

 

Jouluaatto: 24. joulukuuta on jouluaatto ja tärkeä juhlapäivä Suomessa.

 

Joulupäivä: 25. joulukuuta.

 

Tapaninpäivä: 26. joulukuuta.

Sairaslomat

Suomessa työntekijöillä on oikeus sairauslomaan, kun he ovat sairaita eivätkä kykene suorittamaan työtään. Sairausloma on olennainen osa Suomen työlainsäädäntöä ja sen tarkoituksena on antaa työntekijöille aikaa toipua voidakseen palata töihin hyvässä kunnossa. Tässä on yleiskatsaus siihen, miten sairausloma toimii Suomessa.

 

Oikeus sairauslomaan: Jos olet työsuhteessa ja sairastut tai loukkaannut niin, ettet voi tehdä työtäsi, sinulla on oikeus jäädä sairauslomalle. Tämä koskee sekä lyhytaikaisia että pitkäaikaisia sairauksia tai loukkaantumisia.

 

Sairastumisilmoitus: Kun olet sairas etkä voi mennä töihin, sinun on ilmoitettava asiasta työnantajallesi. Monilla työnantajilla on erityiset menettelytavat sairausilmoituksen tekemiseen.

 

Palkka sairausloman aikana: Sairausloman aikana sinulla on oikeus palkkaan työnantajaltasi työsopimuslain määräysten mukaisesti. Työnantajasi voi työehtosopimuksen tai yksilöllisen työsopimuksen perusteella maksaa palkkaa sinulle myös sairauden aikana pidemmän aikaa kuin laki edellyttää. Palkka sairausloman aikana voi vaihdella työsopimuksesi ja työolosuhteidesi mukaan.

Sairausloman kesto: Sairausloma kestää yleensä niin kauan kuin lääkärisi arvioi, ettet pysty tekemään työtäsi sairauden tai loukkaantumisen vuoksi. Lääkärisi antaa lääkärintodistuksen, joka vahvistaa työkyvyttömyytesi.

 

Sairauspäiväraha: Jos sairauslomasi kestää kauemmin kuin työnantajasi sairausajan palkka kattaa, voit hakea sairauspäivärahaa Kansaneläkelaitokselta (Kela). Sairauspäiväraha kattaa osan menetetystä tulosta sairastuessasi. Sairauspäivärahaa haetaan yleensä toimittamalla lääkärintodistus ja hakemus Kelaan. 

 

Paluu töihin: Kun olet toipunut ja valmis palaamaan töihin, sinun on ilmoitettava asiasta työnantajallesi. Työnantajasi kertoo sinulle, milloin voit palata töihin.

On tärkeää huomata, että sairausloma ja sairauspäiväraha säännellään lailla ja ne voivat vaihdella työsopimuksesi ja työnantajasi mukaan. Ajankohtaisesta ja tarkasta tiedosta sairauslomasta Suomessa kannattaa kysyä työnantajaltasi tai ottaa yhteyttä Kansaneläkelaitokseen (Kela).

Vanhempainvapaa

Vanhempainvapaa Suomessa on tärkeä osa perheiden sosiaalista tukijärjestelmää ja tasapainon edistämistä työn ja perhe-elämän välillä. Se antaa vanhemmille mahdollisuuden olla läsnä ja huolehtia lapsestaan lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana. Tässä on yleiskatsaus siitä, miten vanhempainvapaa toimii Suomessa.

 

Raskausvapaa: Raskausvapaa on aika, jolloin synnyttävä vanhempi on vapaa työstään ennen laskettua synnytyspäivää. Loma alkaa yleensä 30 arkipäivää ennen laskettua synnytyspäivää. Sovittaessa loma voidaan aloittaa myöhemmin, mutta sen on alettava viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytyspäivää. Arkipäivillä tarkoitetaan maanantaista lauantaihin, ei kuitenkaan kirkollisia juhlapyhiä. 

 

Raskausraha: Kansaneläkelaitos (Kela) maksaa raskausrahaa synnyttävälle vanhemmalle. Raskausraha maksetaan 40 arkipäivältä raskausvapaan alkamisesta. 

 

Vanhempainvapaa: Kun lapsi on syntynyt, molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus pitää vanhempainvapaata. Vanhempainvapaan aikana vanhemmat voivat hakea vanhempainrahaa Kelasta.

 

Vanhempainraha: Vanhempainraha on taloudellinen etuus, joka maksetaan vanhemmille vanhempainvapaan aikana. Sen tarkoituksena on korvata menetettyä työansioita. Vanhempainrahan maksaa Kela. Vanhempainrahaa maksetaan yhteensä 320 arkipäivältä. Nämä päivät jaetaan tasaisesti vanhempien kesken, jotta molemmat voivat käyttää 160 arkipäivää. Osan vanhempainrahapäivistä voi siirtää toiselle vanhemmalle. Vanhemmat voivat saada vanhempainrahaa samanaikaisesti enintään 18 arkipäivältä.

 

Osittainen vanhempainvapaa: Vanhemmilla on myös mahdollisuus pitää osittaista vanhempainvapaata, mikä tarkoittaa, että vanhempi työskentelee osa-aikaisesti ja hoitaa lasta lopun ajasta. Tämä joustavuus voi auttaa vanhempia palaamaan työhön asteittain samalla kun he jatkavat lasten hoitamista osan ajasta. 

 

Adoptioon, monikkoperheisiin ja erityisiin perhetilanteisiin liittyy myös erityissääntöjä ja etuuksia. On tärkeää huomata, että vanhempainvapaata koskeva lainsäädäntö voi muuttua ja vaihdella tilanteestasi riippuen. Ajantasaista tietoa vanhempainvapaasta saadaksesi sinun kannattaa ottaa yhteyttä Kelaan tai kokeneeseen työoikeuden tai perheoikeuden neuvonantajaan. 

Vuosittaiset lomat

Suomessa työntekijöillä on oikeus vuosittaiseen lomaan osana työehtoja. Vuosittainen loma antaa työntekijöille mahdollisuuden levätä ja toipua työstään, ja se on tärkeä osa Suomen työlainsäädäntöä.

 

Tässä on yleiskatsaus siitä, miten vuosittainen loma toimii Suomessa:

 

Oikeus vuosittaiseen lomaan: Kaikilla Suomessa työskentelevillä on oikeus vuosittaiseen lomaan työlainsäädännön mukaisesti. Oikeus lomaan koskee riippumatta siitä, onko työsuhde määräaikainen (voimassa tietyn ajan) vai vakituinen (toistaiseksi voimassa oleva työsuhde). 

 

Lomakausi: Vuosittainen lomakausi Suomessa on 2. toukokuuta – 30. syyskuuta. Tänä aikana työntekijöillä on mahdollisuus pitää suurin osa vuosittaisesta lomastaan, eli kesäloma. Loput lomasta, eli talviloma, on pidettävä ennen seuraavan lomakauden alkua. 

 

Loman pituus: Loman pituus riippuu siitä, kuinka monta lomapäivää työntekijä on ansainnut lomanmääräytymisvuotena, eli ajalla 1.4.–31.3. Jos työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa yli vuoden lomanmääräytymisvuoden päättyessä 31.3., hän ansaitsee yleensä 2,5 lomapäivää kuukaudessa. Jos työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa alle vuoden 31.3. mennessä, hän ansaitsee yleensä 2 lomapäivää kuukaudessa. Vuosittaisen loman pituus on yleensä 30 päivää, mutta se voi vaihdella työsopimuksen ja työkokemuksen perusteella. 

 

Lomapalkka: Loman aikana työntekijällä on oikeus lomapalkkaan, joka on yleensä sama kuin työn aikana maksettava palkka.

 

Lomaraha: Monilla työntekijöillä on oikeus lomarahaan. Tämä on ylimääräinen maksu, joka vastaa usein 50 % lomapalkasta. Lomaraha perustuu työehtosopimukseen tai työnantajan paikalliseen sopimukseen. 

 

Lomapäivien siirto: Joissain tapauksissa on mahdollista siirtää käyttämättömiä lomapäiviä seuraavalle vuodelle. Tämä säännellään usein työnantajan sisäisenä käytäntönä tai työehtosopimuksessa.

 

Lomakorvaus: Jos työntekijä lopettaa työsuhteensa ennen lomakautta, hänellä on oikeus lomakorvaukseen käyttämättömistä lomapäivistä.

 

Lomasuunnittelu: Työnantaja ja työntekijä voivat yhdessä keskustella ja suunnitella loman ajankohdan työpaikan tarpeiden ja työntekijän toiveiden mukaisesti. Työnantajan on otettava huomioon työntekijän lomatoiveet, mutta lomaa ei aina voi pitää juuri silloin kuin työntekijä haluaisi työpaikan tarpeiden vuoksi.

 

On tärkeää huomata, että vuosittaisen loman säännöt voivat vaihdella alasta, työehtosopimuksesta ja työnantajasta riippuen.

irtisanomissuoja

Suomessa irtisanomissuoja on oikeudellinen periaate, joka antaa työntekijöille suojaa työsuhteen päättämistilanteissa. Tämä periaate pyrkii suojelemaan työntekijöiden oikeuksia ja varmistamaan tietyn taloudellisen suojan, jos he menettävät työpaikkansa.

 

Tässä on yleiskatsaus siitä, miten irtisanomissuoja toimii Suomessa:

 

Työntekijöiden suoja: Irtisanomissuoja tarkoittaa, että työnantajan on noudatettava erityisiä sääntöjä ja menettelytapoja irtisanoessaan työntekijän. Työsuhteen irtisanomisen on oltava perusteltu työlainsäädännön mukaisesti.

 

Perustellut syyt irtisanomiselle: Työnantaja voi irtisanoa työntekijän perustelluista syistä, kuten taloudellisista vaikeuksista, työn vähentymisen/loppumisen takia tai työntekijään liittyvistä henkilökohtaisista syistä. Irtisanomisen on oltava lakiin perustuva ja hyvin perusteltu. 

 

Irtisanomisaika: Jos työntekijä irtisanotaan, hänellä on oikeus tiettyyn irtisanomisaikaan, joka riippuu hänen palvelusajastaan työnantajalla. Irtisanomisaika voi vaihdella muutamasta viikosta useisiin kuukausiin riippuen siitä, kuinka kauan henkilö on ollut työnantajan palveluksessa.

 

Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä: Mikäli työntekijä irtisanotaan ilman pätevää syytä lain mukaan, hänellä voi olla oikeus korvaukseen. Taloudellinen korvaus on kompensaationa siitä, ettei työnantaja ole noudattanut lakia irtisanomisprosessissa.

 

Oikeudellinen arviointi: Jos työntekijä katsoo, että hänet on irtisanottu ilman perusteltua syytä hänellä voi olla oikeus kääntyä työtuomioistuimen tai yleisen tuomioistuimen puoleen arvioimaan tapauksensa.

On tärkeää huomata, että irtisanomissuojaan liittyvät säännöt käsitellään työlainsäädännössä ja voivat vaihdella tilanteesta ja alasta riippuen. Tarkkaa ja ajantasaista tietoa irtisanomissuojasta Suomessa hakevan kannattaa kääntyä pätevän työoikeuden juristin puoleen tai ottaa yhteyttä työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimistoon) ohjauksen ja neuvon saamiseksi. 

Yrityksen vakuutukset

Vastuuvakuutus. Vastuuvakuutus hyödyttää yrityksiä ja yhdistyksiä suojautumaan ei-toivotuilta kustannuksilta ja oikeudellisilta ongelmilta. Vastuuvakuutus kattaa tilanteet, joissa yritys tai yhdistys voi joutua korvausvelvolliseksi vahingoista, jotka ovat kohdistuneet muihin osapuoliin. Vakuutus huolehtii vahinkotutkimuksesta, neuvotteluista ja mahdollisesta korvausvelvollisuutta koskevasta oikeudenkäynnistä. Vastuuvakuutukset ovat perustavanlaatuisia yrityksille ja yrittäjille, ja ne ovat olennainen osa yritysten riskienhallintajärjestelmää. Eri toimialat voivat edellyttää erilaisia vastuuvakuutuksia, ja on tärkeää sovittaa vakuutusturva vastaamaan tietyn liiketoiminnan tarpeita.

 

Oikeusturvavakuutus. Oikeusturvavakuutus toimii suojana oikeudellisia kiistoja ja niiden kustannuksia vastaan. Vakuutus kattaa asianajaja- ja oikeudenkäyntikulut liittyen mahdollisiin riita- ja rikosasioihin, jotka voivat syntyä liiketoiminnassa. Vakuutuksen suositellaan otettavaksi käyttöön liiketoiminnan alusta alkaen, koska se ei kata ennen vakuutuksen voimaantuloa tehtyjä sopimuksia. Oikeusturvavakuutus sopii eri toimialoille ja pienille sekä keskisuurille yrityksille, ja vakuutusmaksu määräytyy yrityksen toimialan ja palkkasumman perusteella.

 

Keskeytysvakuutus. Keskeytysvakuutuksen ottamisella varmistetaan liiketoiminnan jatkuvuus odottamattomien tapahtumien, kuten tulipalon, vesivahingon tai avainhenkilön vahingon sattuessa. Vakuutus korvaa liikevaihdon menetyksen ja palkkakustannukset keskeytyksen aikana, tarjoten taloudellista turvaa ja mahdollistaen toiminnan jatkumisen. On olemassa erilaisia keskeytysvakuutuksia eri tarkoituksiin, kuten liiketoiminnan, vuokratulojen, työkyvyttömyyden, toimituskeskeytyksien ja epidemiakeskeytyksien varalle. Keskeytysvakuutuksen lisäksi on tärkeää täydentää muita vakuutuksia varmistaakseen täydellisen suojan.

 

Laitevakuutus. Ottamalla vakuutuksen koneille ja laitteille varmistetaan, että työntekijät voivat vakuuttaa mukanaan kuljettamansa irtaimiston yrityksen normaalien toimitilojen ulkopuolella. Vakuutus tarjoaa kattavan suojan erilaisille työntekijöiden käyttämille laitteille ja koneille, kuten puhelimille, tietokoneille ja työvälineille. Vakuutus kattaa äkillisten ja ennalta arvaamattomien ulkoisten vaikutusten aiheuttamat vahingot, kuten kaatumisen tai kaatumisen. Korvaus kattaa korjauskustannukset vakuutussumman rajoissa, jos laite voidaan korjata. Jotta vakuutus olisi voimassa globaalisti, työkalut ja materiaalit tulisi vakuuttaa Suomessa.

 

Yrittäjän eläkevakuutus (YEL). YEL-vakuutus on pakollinen useimmille yrittäjille eikä sitä voi korvata vapaaehtoisilla vakuutuksilla. YEL-vakuutuksen ottamista suositellaan lakisääteisen yrittäjän eläkevakuutuslain mukaisesti varhaisessa vaiheessa yritystoimintaa, viimeistään kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. YEL tarjoaa eläkkeen vanhuuden varalta ja suojan työkyvyttömyyden, sairauden tai vanhempainvapaan varalta. Perheenjäsenet ovat oikeutettuja perhe-eläkkeeseen yrittäjän kuoleman tapauksessa. Jotta voi saada YEL-vakuutuksen, on täytettävä vaatimukset, kuten asuminen Suomessa, työskentely omassa yrityksessä, vähintään neljän kuukauden jatkuva yrittäjyys, vuotuinen työtulo vähintään 9010,28 euroa (vuonna 2024) ja oltava 18–68 vuoden iässä. Myös osakkaat osakeyhtiöissä ja muissa yritysmuodoissa sisältyvät vakuutukseen. Vakuutus kattaa yksityisyrittäjät ja heidän perheenjäsenensä, jotka ovat vakuutettuja joko YEL:llä tai ArPL-vakuutuksella. Vuonna 2024 YEL-työtulo vaihtelee vähintään 9010,28 eurosta enintään 204 625 euroon.

 

Yrittäjän tapaturmavakuutus. Yrittäjän panos yrityksen menestykseen on kriittinen, ja lyhytaikainen poissaolo voi vaikuttaa suoraan tuloksiin. Tapaturmavakuutus ja ammattitautivakuutus eivät kata yrittäjiä, joten on tärkeää varmistaa riittävä vakuutusturva. Yrittäjän tapaturmavakuutus tarjoaa nopeaa ja kattavaa hoitoa tapaturman tai ammattitaudin sattuessa, varmistaen toipumisen ja paluun työhön. Vakuutus, joka on saatavilla yksityisille ammatinharjoittajille ja eri yritysmuodoille, korvaa kustannuksia kuten lääkärikuluja, matkakuluja, päivärahaa työkyvyttömyyden aikana, kuntoutuskustannuksia ja tarjoaa turvaa pysyvässä invaliditeetissä. Korvaukset perustuvat vuotuiseen työtuloon, joka liittyy YEL-työtuloon. Oikea työtulon tarkistaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa asianmukaiset korvaukset lain ja vakuutusehtojen mukaisesti.

 

On huomionarvoista, että vakuutusten tarjonta ja ehdot voivat vaihdella eri vakuutusyhtiöissä. Löydät yksityiskohtaisempaa tietoa vakuutuksista vakuutusyhtiöiden verkkosivuilta.

Työnantajavelvollisuudet

Työelämää Suomessa säätelevät lukuisat määräykset, joita sekä työntekijöiden että työnantajien on noudatettava. Lainsäädäntö ja työehtosopimukset määrittelevät asioita kuten vähimmäispalkat, työajat, lomat, palkka sairauslomalla ja irtisanomisehtoja.

 

Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu noudattaa lakeja ja sopimuksia. Kohdella työntekijöitä tasa-arvoisesti riippumatta heidän alkuperästään, uskonnostaan, sukupuolestaan, iästään tai poliittisesta mielipiteestään. Edistää työntekijöiden turvallisuutta ja työterveyttä. Toimittaa työntekijöille kirjallinen selvitys työn keskeisistä ehdoista ja edistää hyvää työilmapiiriä, työntekijöiden työsuorituksia ja ammatillista kehitystä. Toisaalta työnantajalla on oikeus johtaa työtä, antaa neuvoja ja määräyksiä, jotka liittyvät työn suorittamiseen. Työnantajalla on myös oikeus irtisanoa ja purkaa työsopimus lain puitteissa. Alla voit lukea tarkemmin työnantajan velvollisuuksista.

 

Työsopimus. Suomessa työnantajan on tehtävä työsopimus työntekijöilleen, työsopimuslain mukaisesti. Sopimuksen on sisällettävä tärkeitä yksityiskohtia, kuten työpaikan osoite, työtehtävät, palkka, työaika ja irtisanomisaika.

Sitova työehtosopimus. Työnantajan on noudatettava työehtosopimusta, jos sellainen on alalla. Työnantaja ei esimerkiksi voi maksaa alempaa palkkaa tai vaatia enemmän työtä kuin mitä työehtosopimuksessa määrätään. Täällä voit lukea lisää työehtosopimuksesta.

 

Työterveyshuolto. Suomen lain mukaan työnantajan on järjestettävä maksuton työterveyshuolto kaikille työntekijöille, riippumatta työsuhteen muodosta ja kestosta. Työterveyshuollon tarkoituksena on edistää työntekijöiden terveyttä, työkykyä ja turvallisuutta työpaikalla. Se voi esimerkiksi sisältää säännöllisiä terveystarkastuksia, ja työnantaja päätää, sisältyykö siihen myös muita palveluita, kuten lääketieteellistä hoitoa ja käyntejä psykologin tai fysioterapeutin vastaanotolla.

 

On tärkeää huomata, että erikoispalvelut eivät yleensä sisälly työterveyshuoltoon. Työnantajan on informoitava työntekijöitä siitä, mitä palveluita ja tukea on saatavilla työterveyshuollon kautta. Oikeus työterveyshuollon palveluihin koskee vain työntekijöitä, ei työntekijöiden perhettä.

 

Työturvallisuus. Suomessa on huolehdittava hyvin työturvallisuudesta. Työnantaja vastaa siitä, että työ ei vaaranna työntekijöiden turvallisuutta tai terveyttä. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, etteivät työmäärä tai työajat kuormita työntekijöitä niin, että heidän terveytensä vaarantuu. Työntekijän on myös itse huolehdittava työnsä turvallisesta suorittamisesta ja noudatettava ohjeita.

 

Työnantajan on esitettävä työntekijöille työpaikan turvallisuusohjeet ja opetettava heille oikeat työtavat. Työnantajan tulee hankkia välttämättömät turvavarusteet työn suorittamista varten ja työpaikalla on oltava tarpeeksi henkilöitä, joilla on ensiaputaitoja, ensiapuvälineet ja ohjeet onnettomuustilanteita varten.

 

Ilmoitus tulorekisteriin. Tulorekisteri on tietokanta, jonne työnantajat ilmoittavat maksamansa palkat työntekijöilleen (palkat, luontaisedut, palkkiot, muut ansio- ja verovapaat korvaukset). Ilmoitus on tehtävä viimeistään viisi päivää palkanmaksun jälkeen. Työnantaja ilmoittaa tulorekisteriin myös oman sairausvakuutusmaksunsa erillisenä ilmoituksena.

 

Lakisääteiset vakuutukset ja ennakonpidätys. Työnantajan on varattava pääoma lakisääteisiin kustannuksiin, kuten eläkevakuutusmaksut, työttömyysvakuutusmaksut, sairausvakuutusmaksut, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut.

 

Lakisääteisten sosiaaliturvakustannusten lisäksi työnantajan on pidätettävä ja maksettava ennakonpidätys. Työnantajan on myös otettava huomioon mahdolliset lomakorvaukset sekä sosiaaliturva- ja ennakonpidätysmaksut, jotka liittyvät lomakorvaukseen, maksupäivänä.

 

Lue lisää työnantajan velvollisuuksista verohallinnon ja työsuojeluhallinnon verkkosivuilta.

 

Rahoitus ja tuki

Yritykset voivat saada julkista tukea, avustuksia tai rahoitusta eri liiketoiminnan vaiheissa. Tukea voi hakea yrityksen perustamiseen, investointeihin tai liiketoiminnan kehittämiseen. Yleensä rahoitustukea ei tarvitse maksaa takaisin, mutta se edellyttää usein omarahoitusta. Alla on luettelo joistakin yleisistä rahoitustuista ja avustuksista Suomessa. 

 

Starttiraha: Starttiraha on tuki, joka on suunnattu yrittäjille, jotka aloittavat liiketoimintansa. Tuen tarkoituksena on tukea tulevia yrittäjiä yritystoiminnan alkuvaiheessa. Starttirahaa voidaan myöntää enintään 12 kuukauden ajaksi ja sitä haetaan puolen vuoden jaksoissa. Tuki myönnetään työ- ja elinkeinotoimistosta tai kunnan työllisyyspalveluista. Lue lisää starttirahan hakemisesta täältä.

 

Yrityksen kehittämisavustus: kehittäisavustus on rahoitusväline yrityksille, jotka toteuttavat kehityshankkeita normaalin liiketoimintansa ulkopuolella. Tukea voidaan myöntää kansainvälistymiseen, tuotekehitykseen, palvelujen kehittämiseen ja investointeihin. Tukipäätös perustuu arvioon yrityksestä ja hankkeesta. Yrityksen on itse rahoitettava vähintään puolet kehityshankkeesta. Päätökset tuesta tekee ELY-keskus (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus). Lisätietoja tuesta ja hakuprosessista löytyy täältä.

 

Palkkatuki: Palkkatuki on taloudellinen tuki, jonka työ- ja elinkeinotoimisto tai kunta voi myöntää työnantajille työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin ja korvaukseksi työhön ohjaukseen käytetystä ajasta. Lue lisää palkkatuetusta työstä ja tukien hakemisesta täältä.

 

Business Finland: Business Finland on julkinen organisaatio, joka tukee yrityksiä innovaatioissa ja kansainvälisessä liiketoiminnan kehittämisessä. Business Finlandin kautta yritykset voivat hakea tukea ja rahoitusta eri tarkoituksiin. Rahoitustuet kohdistuvat pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Lue lisää Business Finlandista ja rahoitusmahdollisuuksista täältä.

 

Finnvera: Finnvera on valtion omistama rahoitus- ja kehitysyhtiö, joka edistää kasvua ja kilpailukykyä Suomen liike-elämässä. Yritykset voivat hakea rahoitusta Finnveralta hankintoihin, investointeihin ja tarvittaessa käyttöpääomaan. Finnvera täydentää pankkirahoitusta lainoilla ja tarjoaa takauksia pankkilainoille yrityksellesi. Lue lisää täältä.

Luvat

Suomessa yritystoiminnan harjoittamiseen ja laajentamiseen liittyy useita erilaisia lupia, ilmoituksia ja rekisteröintejä, jotka yrityksen on tehtävä ja ylläpidettävä laillisen toiminnan varmistamiseksi. Eri toimialoilla ja liiketoiminnan tyypeillä voi olla erilaisia vaatimuksia. On tärkeää selvittää nämä asiat ennen toiminnan aloittamista tai laajentamista uusille alueille. Alla on joitain yleisiä rekisteröintejä ja lupia, joita usein edellytetään liiketoiminnan harjoittamiseksi tai tietyntyyppisen liiketoiminnan harjoittamiseksi. 

 

Yritysrekisteröinti: Yrityksen on rekisteröidyttävä Patentti- ja rekisterihallituksessa (PRH) saadakseen Y-tunnuksen, joka toimii yrityksen tunnisteena.

 

Yrityksen nimi: Yrityksen on valittava ainutlaatuinen kauppa- tai yritysnimi ja rekisteröitävä se PRH:ssa.

 

Arvonlisäverorekisteröinti: Yritysten, joiden liikevaihto on vuosittain tietyn rajan yli, on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvollisiksi Verohallinnossa ja ilmoitettava arvonlisäveroistaan liiketoiminnassaan.

 

Työnantajarekisteröinti: Jos yrityksellä on työntekijöitä, sen on rekisteröidyttävä työnantajaksi Verohallinnossa ja maksettava työntekijöidensä sosiaaliturvamaksut.

 

Edunsaajailmoitus: Osakeyhtiöiden ja osuuskuntien sekä osan avoimista yhtiöistä ja kommandiittiyhtiöistä on tehtävä edunsaajailmoitus PRH:lle. Edunsaajat ovat henkilöitä, jotka omistavat tai käyttävät määräysvaltaa yrityksessä.

 

Toimialakohtaiset luvat: Tietyt toimialat ja liiketoiminnat, kuten ravintolat, rakennushankkeet, kuljetusalalla toimivat yritykset, rahoituspalvelut ja muut erikoistuneet toiminnot, voivat edellyttää erityisiä lupia tai lisenssejä laillista harjoittamista varten. Suomi.fi-sivustolta voi tarkistaa, mitä lupia ja velvoitteita toimialalla vaaditaan.

 

Ympäristölupa: Yritysten, jotka harjoittavat toimintaa, joka voi vaikuttaa ympäristöön, on haettava ympäristölupa paikalliselta tai alueelliselta ympäristöviranomaiselta. Tämä koskee erityisesti teollisuuslaitoksia, jätehuoltoa, kemiallista toimintaa ja vastaavia toimintoja. Lisätietoja luvista löytyy ymparisto.fi:stä ja Tukesista.

Tarkempaa tietoa erityisistä vaatimuksista ja säädöksistä saa ottamalla yhteyttä viranomaisiin, kuten Patentti- ja rekisterihallitukseen ja Verohallintoon. Voimme myös auttaa kartoittamaan tarpeet ja hakemaan erilaisia lupia, rekisteröintejä sekä varmistamaan kaikkien voimassa olevien lakien ja asetusten noudattamisen.

Työehtosopimukset

Työehtosopimukset ovat sopimuksia ammattiliittojen ja työnantajien välillä, jotka säätelevät työolosuhteita, palkkoja ja muita työsuhteeseen liittyviä asioita tietyllä alalla, sektorilla tai yrityksessä. Tässä on lyhyt yleiskatsaus työehtosopimuksiin Suomessa: 

 

Yleissitovat työehtosopimukset: Yleissitovat työehtosopimukset koskevat koko alaa tai sektoria. Nämä sopimukset sitovat kaikkia työnantajia ja työntekijöitä kyseisellä alalla. Yleissitovat työehtosopimukset löytyvät Finlexistä.

 

Normaalisitovat työehtosopimukset: Normaalisitovat työehtosopimukset koskevat vain niitä yrityksiä, jotka ovat allekirjoittaneet sopimukset tai kuuluvat työnantajaliittoon, joka on allekirjoittanut sopimukset. 

 

Työehtosopimusten lisäksi voi olla myös yksittäisiä sopimuksia työnantajien ja työntekijöiden välillä. Nämä sopimukset voivat täydentää työehtosopimuksia ja sisältää erityisehtoja, jotka koskevat yksittäistä työsuhdetta.